Esittely

Arkkitehtikerhon toiminta-ajatus määriteltiin jo vuonna 1957 kerhon sääntöjen 1 §:ssä: Suomen Teknillisen Seuran sääntöjen 14 §:n mukaisesti seuran arkkitehdin alalla toimivat jäsenet muodostavat Arkkitehtikerhon, jonka tarkoituksena on seurata ja edistää alansa ja yleensä tekniikan kehitystä seuran sääntöjen 2 §:ssä tarkoittamassa hengessä.

Arkkitehtikerho onkin erääksi tärkeimmäksi tehtäväkseen kokenut arkkitehtien ammattikunnan esillä pidon muutoin niin insinöörivaltaisessa STS:ssa, sittemmin TEKissä. Olla olemassa!

Arkkitehtikerhon toiminta ei ole rajoittunut vain viihtyisään kollegiaaliseen yhdessäoloon vaan elimellisenä osana on ammatillinen täydennyskoulutus: esitelmät, seminaarit ja ekskursiot.

Yleisin käytännön kerhotoiminnan muoto on asiantuntijaluennon kuunteleminen ja siitä keskusteleminen iltapalan tai päivällisen ääressä. Hallituksen kokoukset ovat myös lähes poikkeuksetta olleet lounaskokouksia. Onhan yhteinen ateriointi, veljesateria, mitä tahansa yhteisöä syventävä riitti.

Arkkitehtikerho ei syntynyt pelkästä yhdessäolon tarpeesta, vaan taustalla oli laajempia yhteiskunnallisia kytköksiä. Tasavallan presidentti oli nimittänyt  vuoden 1954 alusta rakennushallituksen pääjohtajan virkaan arkkitehti Jussi Lappi-Seppälän, jota valtioneuvosto oli pitänyt virkaan hyvin sopivana ja yksimielisesti esittänyt tämän nimittämistä. Lappi-Seppälä oli kuitenkin aiemmin joutunut erimielisyyksiin Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa ja hän oli eronnut liitosta 1948. Erimielisyydet koskivat mm. rakennustaloudellisia kysymyksiä, joissa Lappi-Seppälä tuona vilkkaan rakentamisen kautena korosti taloudellisuutta ja säästäväisyyttä sekä piti osittain rakennuskustannusten kalleuden syynä sitä, että arkkitehdit mielellään piirsivät talot "omaksi monumentikseen". Suomen Arkkitehtiliitto puheenjohtajansa, professori Alvar Aallon johdolla ei voinut tätä näkemystä hyväksyä ja moitti Lappi-Seppälää "arkkitehdin ammatin politisoitumisesta ja kaupallistumisesta".

Suomen Arkkitehtiliitto otti peräänantamattoman kannan ja julisti rakennushallituksen saartoon; vastaavasti rakennushallituksen palveluksessa olevat arkkitehdit erosivat Arkkitehtiliitosta.

Perustaakseen oman ammattijärjestön yksitoista Suomen Arkkitehtiliitosta eronnutta tai erotettua, rakennushallituksessa työskentelevää tai saarron aikana konsulttitöitä tekevää arkkitehtia teki vuoden 1956 lopussa aloitteen Suomen Teknilliselle Seuralle Arkkitehtikerhon perustamiseksi seuran sääntöjen 14 §:n mukaisesti.  Perustajajäsenet (Tapani Aspiala, Toimi Hämäläinen, Kauko Kokko, Niilo Kokko, Iikka Martas, Martti Melakari, Veikko Nortomaa, Aarne Piirainen, Heikki Sysimetsä ja Veli Valorinta) olivat rakennushallituksen palveluksessa, Lappi-Seppälän entisiä yh­tiökumppaneita tai siihen aikaan rakennushallitukselle konsultoineita arkkitehteja.

Safalaiset arkkitehdit olivat kuitenkin saaneet vihiä aikeesta ja tulivat joukolla mukaan Insinööritalon juhlasaliin 18.1.1957 Arkkitehtikerhon perustavaan kokoukseen, joka samalla oli sen vaali- ja vuosiko­kous. Kerhon perustajien puolesta Heikki Sysimetsä avasi kokouksen, jonne oli saapunut peräti 105 arkkitehtia. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Viljo Rewell, tunnettu mm. Toronton kaupungintalon suunnit­telusta, joka kutsui sihteeriksi Erkki Koiso-Kanttilan, sittemmin Oulun yliopiston professori ja rehtori. Seuran puheenjohtajan vaali osoitti voimasuhteet; Veijo Martikainen oli ehdottanut safalaista Einari Teräsvirtaa ja Tapani Aspiala rakennushallituslaista Heikki Sysimetsää. Äänestyksessä Teräsvirta sai 93 ääntä ja Sysimetsä 11 ääntä. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Viljo Rewell, Olli Saijonmaa, Keijo Ström ja Märta Blom­stedt. Arkkitehtikerhon perustajajäsenistä ei  yhtäkään tullut valittua  hallitukseen - safalaisten vyörytys oli täydellinen

 

Kerhon yhteystiedot

Puheenjohtaja
Liisa Munsterhjelm

040 8412152
nimi[at]minedu.fi

Sihteeri
Erja Väyrynen

040 5907596
erja.vayrynen [at] gmail.com